Venäjänsininen

“Venäjänsininen on äärimmäisen kaunis, seurallinen, utelias ja oman arvonsa tunteva kissa ja sitä voi oikeutetusti kutsua kissamaailman kuninkaalliseksi.”

Historia

Venäjänsinisen kissan historian tassunjäljet johtavat Venäjälle, jossa sinisiä kissoja pidetty onnentuojina ja kotien kaunistuksina. Tarina kertoo, että 1700-luvulla keisarinna Elisabet I ja 1800-luvulla tsaari Nikolai I olisivat pitäneet hovissaan lemmikkinä sinisiä vihreäsilmäisiä kissoja, ehkäpä juuri venäjänsinisiä. Kertomuksen mukaan siniset kissat päätyivät merimiesten mukana Englantiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Vaikka venäjänsininen on kotoisin Venäjältä, niin sitä on kasvatettu pääasiassa muualla. 1900-luvun alussa rotua kasvatettiin Englannissa, mutta englantilaiset suosivat omaa kotoista sinistä kissaansa, sinistä brittiläistä lyhytkarvaa ja hiljalleen venäjänsinisen kasvatus loppui ja rotu lähes kastosi 2. maailmansodan aikana. Onneksi kasvatus kuitenkin alkoi uudelleen 2. maailmansodan jälkeen ja venäjänsininen saapui Manner-Eurooppaan. Pohjoismaissa venäjänsinisen kasvatus alkoi Tanskasta 1940-luvulla, josta rotu levisi Ruotsin kautta myös Suomeen. Ensimmäinen venäjänsininen tuotiin Suomeen vuonna -63 ja samalla vuosikymmenellä syntyi ensimmäinen pentue. Varsinainen venäjänsinisen kasvatustyö Suomessa alkoi 1980-luvulla pääosin Ruotsista tuoduilla kissoilla.

Sinisen kissan olemus

Venäjänsininen on hyvin viehättävä kissarotu sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Venäjänsininen on hoikka ja siro, mutta silti olemukseltaan jäntevä, voimakas ja elegantti. Se on notkea ja lihaksikas sulavaliikkeinen kissa, oikea kissamaailman atleetti ja kissan liikkuminen on joustavaa ja notkeaa, kissamaista. Venäjänsinisellä on kaunis, kiilamainen pää, jossa päälaki on pitkä ja litteä, nenänvarsi on suora, leuka voimakas ja silmien yläpuolelle muodostuu selkeä kulma kun nenänvarsi vaihtuu litteäksi päälaeksi. Venäjänsinisen kissan isot mantelinmuotoiset intensiivisen vihreät silmät ovat kissan kaunistus ja katse on hyvin ilmeikäs. Suuret avoimet korvat kehystävät kissan kasvoja. Venäjänsinisen kissan ilme on tuima, näyttää siltä kuin kissaa harmittaisi tai se kantaisi kaikkia maailman murheita harteillaan – tätä kutsutaan rysslookiksi. Venäjänsinisen kissan turkki on keskisininen, hopeanhohtoinen ja samettinen. Turkki on rakenteeltaan kaksinkertainen ja turkin aluskarva on yhtä pitkää päällyskarvojen kanssa. Jokaisen karvan päässä on hopeatippa, joka saa aikaan turkin hopeisuuden ja kiillon. Parhaimmillaan venäjänsinisen turkki on kuin paksua samettia tai plyysiä, silkkistä, paksua ja pehmeää.

Venäjänsinisen kasvatusta vaikeuttaa se, että kissan standardit ovat erilaisia eri puolella maailmaa. Varsinkin turkin väri, pään muoto ja korvien sijainti vaihtelevat suuresti. Itseäni lähellä on kuitenkin pohjoismaalainen venäjänsininen, jonka ulkomuodossa ei ole mitään liioiteltua. Minulle venäjänsininen on kaunis, keskisininen, tasapainoinen ja elegantti kissa, jonka kauneus koostuu kokonaisuuden harmoniasta, eikä äärimmilleen viedyistä yksityiskohdista. Venäjänsinisen kissan kauneus saa kerta toisensa jälkeen minut hämmennyksiin ja huokailemaan.

Luonne

Luonteeltaan venäjänsininen on oikea kissa. Se on älykäs ja leikkisä ja sen olemuksesta huokuu omanarvontunto ja harkitsevaisuus. Venäjänsininen kissa on valpas ja avoin, ystävällinen ja utelias. Sillä on tyypillinenkissaeläimen riippumaton ja itsenäinen luonne, mutta samalla se kiintyy syvästi omiin ihmisiinsä, omaan perheeseensä. Rakkauttaan kissa osoittaa puskemalla, lojumalla rakkaidensa hartioilla tai olemalla sylissä, joskus vain lähettyvillä olo riittää venäjänsiniselle, lauma on kasassa ja kaikki on hyvin. Vaikka omien perheenjäsenten kotiin tulessa ovella voi olla vastassa sininen tervetulokomppania, niin vieraiden saapuessa venäjänsininen kissa osoittaa pidättyväisen puolensa. Pidättyväisyys on mielestäni kissan viisautta, on parempi ensin tarkistaa kuka tuli ja tilanteen rauhoituttua tulla tutustumaan ja näyttäytymään.

Venäjänsininen kissa osallistuu mielellään kodin puuhiin, tältä kissalta ei jää mitään huomaamatta ja vihreät silmät seuraavat tarkasti kodin tapahtumia. Venäjänsininen on kissa, joka haluaa olla mukana ja lähellä vaatimatta kuitenkaan jatkuvaa huomiota. Kissa osaa ottaa oman tilansa ja tarpeen tullen vetäytyy nukkumaan sopivan rauhalliseen ja lämpimään paikkaan. Venäjänsininen on läsnä, mutta ei tyrkyllä. Luonteita on kuitenkin yhtä monta kuin kissojakin. Pentueessa yksi voi olla sosiaalinen, tekemässä kaiken ensimmäisenä ja kovaäänisesti vaatimassa leikittämistä, kun toinen on rauhallinen sylittäjä. Yksi asia on ihan varmaa: kaikki venäjänsiniset kissat rakastavat perheenjäseniään ja nauttivat heidän seurastaan.

Omat kissani ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Kaikki ovat kuitenkin yhtä rakastavaisia meille ihmisille. Killi on hyvin harkitsevainen ja pitää rutiineista, poikkeavat asiat ovat pahasta ja jopa jännittäviä. Killi on kuitenkin suuri rakastaja, jonka paras paikka on mieheni sylissä ja mahdollisimman suuri määrä käsiä jotka paijaavat häntä ja vain häntä. Leevi on perheen häsä, se vilkas tapaus, herra ah huoleton. Kaikessa ollaan mukana päänä ja häntänä, tältä ei jää mikään huomaamatta. Maailman menoa tarkkaillaan mielellään yläilmoissa, mitä korkeampi kaapin päällys, sen parempi. Leevi on rento tyyppi, jota ei paljon maailman murheet paina. Vieraiden tullessa Leevi on yleensä ensimmäisenä katsomassa keitä saapui paikalle ja tervehtimässä tulokkaita. Leeville suurinta rakkautta ovat ison isot puskut ja nukkumaan käpertyminen perheen kanssa. Inari on luonteeltaan Killin ja Leevin välissä. Hyvin ystävällinen ja hellä kissa, mutta hieman epäileväinen vieraita kohtaan. Uteliaisuus vie yleensä voiton ja Inari tulee tarkastamaan mitä uutta tapahtui. Inari pitää huolen siitä että kissa näkyy ja kuuluu, sillä asioihin otetaan kantaa äänekkäästi kommentoimalla, etenkin silloin kun epätyytyväisyys valtaa mielen. Rakkautta ja kiintymystä Inari osoittaa nenää puskemalla. Meidän perheessä siniset kissat pitävät huolen siitä, että koskaan et ole yksin.

Venäjänsininen sopii hyvinkin erilaisiin koteihin ja erilaisille ihmisille. Lapsiperheissä venäjänsininen nauttii lasten touhujen seuraamisesta sekä osallistuu mielellään lasten leikkeihin. Rauhallisemmassa perheessä venäjänsinen arvostaa perheen arkirutiineja ja sujuvaa tasaista elämänmenoa jossa asioilla on aikansa ja paikkansa. Yhdessä pentua etsivän kanssa kasvattaja pyrkii löytämään pentueesta juuri heidän perheeseen sopivimman pennun.